(Kolumni Eparissa 2.5.2018)

Asuin nuoruudessani naapurimaassamme Ruotsissa useita vuosia. Sain sieltä Suomeen tullessani tuliaisiksi ja pääomaksi pari hyvää ja käyttökelpoista asiaa: ruotsin kielen taidon ja ymmärryksen, kuinka yhteiskunnassa voidaan keskustella, ”diskutera”.

Olen ollut sittemmin useasti tutustumassa ruotsalaiseen koulujärjestelmään ja yhteiskuntaan ja huomannut keskustelun olevan kovasti voimissaan vieläkin ja saaneensa entistä suuremman jalansijan systemaattisesti kouluissa opetettuna.

Ruotsissahan keskustellaan ihan kaikesta. Työpalavereissa kuunnellaan ja odotetaan mielipiteitä, perusteluja ja näkökulmia. Asioita tarkastellaan eri puolilta ja harkitaan. Kohteliaisuus kuuluu tietysti asiaan. Ruotsin tekemistä yhteiskunnallisista päätöksistä voidaan toki olla monta mieltä, mutta sen keskustelukulttuurista meillä on kyllä Suomessa paljon opittavaa.

Suomessa yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri on edistynyt, mutta se on vieläkin aika töksähtelevää. Keskusteluohjelmissa harmillisen usein näkee selvästi, millä puolella keskustelun vetäjä on. Tämän näki presidentinvaalitenteissä surullisen hyvin. Usein puheenvuorojen pitäjät puhuvat omaa asiaansa reagoimatta edellisiin puhujiin.

Tuskinpa kukaan on absoluuttisen oikeassa keskusteluun ryhtyessään; siksi olisikin hyvä lähteä keskusteluun avoimin mielin ja toisia kunnioittaen. Ei se helppoa ole, sen myönnän, mutta sitäkin voi harjoitella, niinkuin muitakin elämän taitoja.

Sosiaalisen median maailma on tuonut keskusteluun ikäviä, jyrkkiä vivahteita. Toiselle sanotaan sellaista, mitä tuskin kasvokkain kehdattaisiin sanoa. Rumasti kirjoitettu tuskin edistää kirjoittajan asiaa.

Suomessa olisi paljon tilausta laadukkaalle yhteiskunnalliselle keskustelulle maahanmuutosta, ammattiyhdistysten ja yrittäjien asemasta, työllisyyden edistämisestä, uskontojen ja uskonnottomuuden asemasta, sukupuolirooleista ja monesta muusta.

On etuoikeus kuunnella hyvää keskustelua ja vielä suurempi etuoikeus saada osallistua sellaiseen. Se on maailmanparannusta parhaimmillaan.

Kati Nummensalo

kaupunginvaltuutettu (kd.)

Seinäjoki