(Julkaistu Ilkassa ja Pohjalaisessa joulukuussa 2018)

Ammatillisen koulutuksen uudistus on johtanut vakaviin ongelmiin. Puutteellisten resurssien vuoksi lähiopetusta on jouduttu vähentämään niin, etteivät nuoret saa riittävää tukea koulunkäyntiinsä herkässä aikuiseksi kasvamisen vaiheessa.

Hyvinvointikertomuksissa on jo pitkään näkynyt suuret hyvinvointierot ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä. Liikunta-, ruokailu- ja unitottumuksissa sekä päihteidenkäytössä ammattikoulua käyvillä on keskimäärin epäterveellisemmät elämäntavat kuin lukiolaisilla. Nyt oletetaan, että ammattiin opiskelevat ottaisivat yhtäkkiä itse suuremman vastuun opiskeluistaan.

Yrityksille on sysätty lisävastuuta nuorten harjoittelun aikaisesta oppimisesta. Yrityksillä on vain rajallisesti aikaa opettaa ja ohjata nuorta, jolla on vielä puutteelliset tiedot ja taidot tulevasta ammatistaan.

Yhtenä hankaluutena on ollut myös ennakoimattomuus: koulutuskuntayhtymät eivät ole tienneet ajoissa tulevasta rahoituksestaan, joten sopeuttamistoimet on pitänyt tehdä äkkiä, lyhyellä aikavälillä.

Maamme tarvitsee hyvin ammattinsa osaavia henkilöitä; tämä on hyvä pitää mielessä, kun mietitään yritysten kilpailukykyä ja esimerkiksi hoivapalveluiden laatua. Siksi ammatillisen koulutuksen resurssit on saatava kuntoon.

Kati Nummensalo

eduskuntavaaliehdokas kd.

Seinäjoki