(Julkaistu Ilkassa 1.2.2019 ja Seinäjoen Sanomissa 6.2.2019)

Oli pitkä, kuuma kesä. Kristillisdemokraatit keräsivät viime kesänä aktiivisesti nimiä kansalaisaloitteeseen vanhusasiainvaltuutetun saamiseksi Suomeen. Aloite sai taakseen 42 000 nimeä, jääden hiukan vajaaksi 50 000:sta vaaditusta, jotta aloite olisi mennyt eduskunnan käsittelyyn. Asiaa vietiin kuitenkin eteenpäin sillä seurauksella, ettei tarvetta nähty tällaiselle viralle.

Puhemies Paula Risikko sanoi, ettei vanhusasiainvaltuutettua tarvita ja vakuutti vanhusasiain valvonnan kyllä hoituvan oikeusasiamiehen toimesta. Ei hoitunut.

Nyt YLE uutisoi Vihreiden Pekka Haaviston tiedotteesta, kuinka Suomeen tarvitaan vanhusasiainvaltuutettu. Lisäksi hän oli poiminut asioita kyseisestä kansalaisaloitteesta. RKP:n Anna-Maja Henriksson liittyi samaan kuoroon.

Olisiko nyt aika vanhusasiainvaltuutetun toimen perustamiselle, onhan meillä lapsiasiain-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus–, tietosuoja- ja nyt vasta perustettu ruokavaltuutettukin? Yhteiskunnan sivistyksen mittari on, kuinka huolehdimme sen heikoimmista jäsenistä.

Kati Nummensalo

eduskuntavaaliehdokas (kd.)

Seinäjoki